7. Mitkä ovat kollektiivisen kuorosävellysprojektin vaiheet?

 

KAIKKI LÄHTEE yhteisestä INNOSTUKSESTA

Kuorosävellysprojektiin sisältyvät seuraavat vaiheet: suunnittelu, ryhmäytyminen, tutkiminen, hahmottelu, kehittely, sovittaminen, viimeistely ja julkaisu. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin yhteinen innostus, joka toimii polttoaineena myös myöhemmin sävellysmatkan eri vaiheissa.

Läpi sävellysprosessin osallistujat saavat palautetta tekemisestään, niin ohjaajalta kuin muultakin ryhmältä. Myös oman työskentelyn reflektointi on tärkeä osa luomisprosessia. Avoin palautteen antaminen ja saaminen mahdollistavat paitsi musiikillisten ideoiden kehittelyn yhdessä, myös uuden oppimisen toisten työskentelyä seuraamalla.

Yhteisen pohdiskelun myötä osallistujat huomaavat säveltämisen olevan lopulta luovaa ongelmanratkaisua, ja jossain yhteydessä keksityt ratkaisut voivat olla hyödynnettävissä myös toisaalla. Keskustelujen kautta sävellysprosessi tulee sanallistetuksi, jolloin tekemisen kautta opitaan myös uusia käsitteitä ja laajennetaan ajattelua.

MUTKIA MATKALLA?

Luovalle työskentelylle on ominaista, että välillä edistytään suurin harppauksin ja toisinaan poljetaan paikallaan. Joskus saattaa olla tarpeellista jopa peruuttaa muutama askel takaisinpäin. Selkeä aikataulutus ja työvaiheiden palastelu pienempiin tehtäviin auttavat pitämään motivaatiota yllä. Jokaista prosessin työvaihetta varten varataan riittävästi aikaa, ja osin ne voivat myös tapahtua lomittain.

Kuorosäveltämiseen osallistuville on tärkeää muistuttaa luovan prosessin eri vaiheista ja sen luonteesta. Kaikki työvaiheet eivät ole aina mieluisia, mutta useimmiten lopputulos ja jo onnistuneet välivaiheetkin palkitsevat! Ryhmässä säveltäminen tarjoaa myös sopivaa sosiaalista painetta, kun omasta työskentelystä vastataan muulle ryhmälle. Välillä on kuitenkin hyvä ottaa aikalisä ja antaa tilaa tuoreille ideoille. Ohjaajan sekä muun sävellysryhmän tuki ja palaute kannustavat yksittäisiä osallistujia jatkamaan säveltämisessä eteenpäin.

SAVE YOUR DARLINGS!

Säveltäessä on hyvä tallentaa jokainen työvaihe niin, että myöhemmin on tarvittaessa mahdollista palata muistelemaan alkuperäisiä ideoita. Kehittyvää teosta merkitään muistiin eri tavoin ja mielellään niin, että tallentaminen on mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta. Esimerkiksi melodiaideat voi nauhoittaa laulamalla kännykän sanelimeen, harmoniat tallentaa sointumerkeiksi runotekstin yhteyteen tai stemmaideat äänittää moniraituriin. Digitaalisilla välineillä työskennellessä kannattaa myös opetella tärkeä sääntö: muista tallentaa tuotoksesi riittävän usein!

Kollektiivisen kuorosäveltämisen työvaiheet

SUUNNITTELU

  • Projektin suunnittelu ja yhteisten tavoitteiden asettaminen: mitä tehdään, milloin tehdään, miksi tehdään?

  • Taiteellisen konseptin suunnittelu: aiheen rajaus, laulutekstien valinta, teoskokonaisuuden suunnittelu, (esim. laulusarja, kuoroteos, a cappella vai säestyksellinen)

  • Työvaiheiden ja -tapojen suunnittelu ja aikataulutus

  • Tekijänoikeuskorvauksien ja lupien huolehtiminen (sovitukset ja myös sanoitukset, jos tekijän kuolemasta ei vielä 70 vuotta)

RYHMÄYTYMINEN

  • Ryhmän tai ryhmien muodostaminen: ryhmän koosta riippuen jako mahdollisiin pienempiin sävellysryhmiin

  • Ryhmän jäsenten rooleista ja tehtävienjaosta sopiminen

  • Yhteiset pelisäännöt ja sitoutuminen työskentelyyn

  • Ryhmäytymisharjoitukset - rakennetaan turvallista ilmapiiriä ja tilaa luovuudelle

TUTKIMINEN

  • Taiteellisen kokonaisuuden yhdessä ideoiminen

  • Materiaalin (esim. runot) etsiminen ja siihen perehtyminen

  • Muu taustatyö (esim. kirjallinen tai visuaalinen työskentely)

HAHMOTTELU

  • Ensimmäiset ideat: tavoiteltu tunnelma, tyyli tai genre

  • Ensimmäinen elementti: harmonia, melodia tai rytmi

  • Seuraavien elementtien rakentaminen: harmonia, melodia, rytmi, sointiväri

  • Teoksen rakenteen alustava hahmottelu

KEHITTELY

  • Teoksen kehittely pienryhmissä

  • Teoksen esittely toisille / muille ryhmille

  • Vertaispalautteen vastaanottaminen ja muutosten tekeminen

  • Teoksen tallentaminen demoksi ja nuotiksi

SOVITTAMINEN

  • Teoksen antaminen toiselle / toisen ryhmän työstettäväksi

  • Sovituksellinen työstö ideoiden pohjalta (esim. laulettavuus, voicing, sanarytmien hiominen, koristelu, tyylillinen eheys)

  • Teoksen testaaminen laulajilla

  • Tarvittavien muutosten tekeminen

VIIMEISTELY

  • Nuotinkirjoitus

  • Yksityiskohtien hiominen

  • Nuotin puhtaaksikirjoitus

  • Mahdollisten lisäelementtien luominen

JULKAISU

  • Teoksen harjoituttaminen koko kuorolla

  • Teoksen esittäminen

  • Mahdollinen yleisöpalaute ja sen käsitteleminen

  • Projektin loppuunsaattaminen, loppukoonti

 
Previous
Previous

6. Millainen on onnistunut sävellystuokio?

Next
Next

8. Millaisia harjoituksia luovan toiminnan tueksi?