8. Millaisia harjoituksia luovan toiminnan tueksi?

 

Kollektiivisen kuorosäveltämisen ja muun luovan toiminnan tueksi on hyvä suunnitella yhteishenkeä, turvallista ilmapiiriä, itseilmaisua ja heittäytymistä tukevia harjoituksia. Harjoituksia voidaan toteuttaa osana sävellystuokioita tai kuoron tavallisia harjoituksia. Tähän lukuun on koottu erilaisia hyväksi havaittuja harjoituksia, joista voi valita tilanteeseen ja tavoitteisiin sopivimmat. Harjoitukset on jaoteltu aihepiireittäin.

Tutustumisleikit ja luottamusharjoitukset

  1. Liikeimpulssi piirissä

    Harjoituksessa kuorolaiset järjestäytyvät piiriin. Yksi laulaja aloittaa valitsemansa liikkeen. Aloittajan vasemmalla puolella oleva toistaa liikettä mahdollisimman tarkasti. Hänestä seuraava lähtee mukaan, ja näin liike etenee myötäpäivään piirissä. Kun liikeimpulssi on kulkenut piirin ympäri ja saavuttanut lähettäjänsä, lähettäjän vasemmalla puolella oleva henkilö keksii uuden liikkeen, jonka lähettää matkaan. Liikettä jatketaan aina niin pitkään, kunnes seuraava liikeimpulssi tulee vastaan. Harjoituksen voi tehdä myös äänellä tai yhdistämällä liikkeen ja äänen.

    Harjoituksen tarkoitus on rauhoittaa ja auttaa keskittymään toisten kuunteluun. Kehollinen aktivoituminen virittää aivoja luovaan työskentelyyn ja rentouttaa.

  2. Elävät patsaat

    Harjoituksessa kuorolaiset järjestäytyvät piiriin. Ohjaaja luettelee sattumanvaraisessa järjestyksessä numeroita yhden ja kuorolaisten lukumäärää vastaavan luvun väliltä. Tavoitteena on matkia kunkin luvun päässä oikealla olevan laulajan liikekieltä mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi jos ohjaaja sanoo luvun kolme, laskee kukin itsestään vastapäivään kolmannen laulajan ja ryhtyy imitoimaan tämän ryhtiä, asentoa, olemusta, ilmeitä ja liikkeitä. Koska kaikki piirissä olevat peilaavat jatkuvasti muita, muuttuvat asennot ja liikkeet alati. Kun kuorolaiset ovat hetken imitoineet kohdettaan, huutaa ohjaaja uuden numeron, ja sama alkaa alusta.

    Harjoituksen tavoitteena on aktivoida kehollista tietoisuutta ja empatiaa ryhmäläisten välillä. Harjoituksen aikana jokainen on huomaamattaan toisen tarkkailun ja tutkimisen alaisena keskittyessään itse matkimaan muita. Tämän huomaaminen voi vapauttaa luovaan työskentelyyn ja heittäytymiseen.

  3. Assosiaatio-sanapiiri

    Harjoituksessa kuorolaiset järjestäytyvät piiriin. Yhteinen syke haetaan kehoon (esim. askelet eteen-taakse tai sivuaskel-viereen, taputukset reisiin ja käsiin). Piirissä luetellaan vuoron perään rytmissä sanoja. Aloittaja keksii vapaasti minkä tahansa sanan ja sanoo sen ääneen. Seuraava piirissä toistaa juuri kuulemansa sanan ja keksii sille vapaasti minkä tahansa assosiaation. Jos vuorollaan ei keksi uutta sanaa, voi aina huutaa yhdessä sovitun “turvasanan”, esimerkiksi kuoron tai ryhmän nimen. Seuraava piirissä toistaa turvasanan ja jatkaa assosiaatiolla.

    Assosiaatioharjoituksen tavoitteena on vapauttaa osallistujat liiasta kontrollista ja ennakkoon suunnittelemisesta. Harjoituksessa myös harjoitellaan yhteistä perussykettä ja muiden kuuntelemista. Tempo kannattaa pitää aluksi maltillisena ja nostaa sitä tarvittaessa kierros kierrokselta.

Improvisointi työvälineeksi

Improvisoinnin yksi tärkeimmistä periaatteista on ideoiden hyväksyminen sellaisenaan. Improvisointiharjoitukset käyvät sävellystuokioissa hyvinä lämmittelyinä ennen varsinaiseen sävellystyöhön ryhtymistä. Harjoitusten tehtävänä on herätellä luovuutta ja omaa keksimistä turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä.

  1. Joo, tehdään!

    Kuorolaiset kävelevät tilassa. Kuka tahansa voi ehdottaa milloin vain yhteistä tekemistä, esimerkiksi: “Haravoidaan lehtiä!” Muut ryhmäläiset vastaavat: “Joo, haravoidaan!” ja ryhtyvät kuvitteelliseen haravointiin. Tätä jatketaan, kunnes joku ehdottaa muuta tekemistä tai kunnes ohjaaja päättää harjoituksen.

    Harjoitus auttaa hyväksymään muiden ehdotuksia, antaa rohkeutta ilmaista omia ideoita ääneen ja tarttumaan yhdessä toimeen.

  2. Tarinatuokio

    Harjoituksessa valitaan jokin yhteinen ja kuvitteellinen aihe tarinalle (esim. kuoron esiintymismatka). Tarkoitus on keksiä parin kanssa vuorotellen mitä mielikuvituksellisempia ideoita. Tarinan aloittava voisi sanoa esimerkiksi: “Kuoro lähti esiintymismatkalle Japaniin jäänmurtajan kyydissä mukanaan vain uimapuvut ja kuivamuonaa”. Kaikkiin ideoihin vastataan “Joo, ja sitten…”. Parista toinen voisi vastata: “Joo, ja sitten lokkiparvi tuli ja söi kuorolaisten kuivamuonat.” Vuoro palautuu tämän jälkeen tarinan aloittaneelle. Tätä jatketaan muutamia minuutteja, kunnes jonkinlainen matkakertomus tai tarina on kasassa. Halutessaan syntyneet tarinat voi referoida lopuksi muulle ryhmälle!

    Harjoitus auttaa hyväksymään muiden ehdotuksia, keksimään uusia ideoita lennosta ja luomaan yhdessä mielikuvia ja tarinaa.

  3. Äänimaisema

    Harjoituksessa luodaan yhteinen, improvisoitu äänimaisema sovitun aiheen pohjalta. Kuorolaiset voivat ehdottaa aiheita tai ohjaaja voi valita sen valmiiksi (esim. “Kevääseen heräävä metsä” tai “Suurkaupungin maanalaisessa”). Kuorolaiset seisovat piirissä silmät kiinni. Kuka tahansa voi aloittaa vapaasti äänten tuoton.

    Tässä harjoituksessa on tavoitteena keksiä erilaisia saundeja melodioiden ja harmonioiden sijaan, myös rytmi on vapaa. Kuorolaiset voivat välillä hiljentyä kuuntelemaan muita ja ottamaan uusia impulsseja omaan ääneen. Harjoitus auttaa keskittymään hetkeen, kuuntelemaan muita, tuottamaan omia musiikillisia ideoita matalalla kynnyksellä ja herättämään mielikuvitusta.

  4. Minä voin laulaa näin

    Tässä harjoituksessa kokeillaan improvisoitua laulua yhdessä ja lyhyinä sooloina. Kuorolaiset seisovat piirissä niin että kaikki näkevät toisensa. Ohjaaja valitsee yksinkertaisen, muutaman soinnun pianolla soitettavan kierron (esim. C-Em-Am-Am). Yhden sointukierron päälle saa jokainen laulaja omalla vuorollaan laulaa fraasin “Minä voin laulaa näin” vapaasti keksimällään melodialla, saundilla ja tyylillä. Seuraavalla kierrolla muut ryhmäläiset toistavat fraasin mahdollisimman tarkasti. Neljän laulajan jälkeen on kertosäe, jolloin kaikki voivat laulaa yhdessä “laa-la-laa” -sanoilla improvisoitua melodiaa.

    Harjoitus rohkaisee kokeilemaan improvisoitua laulua ja musiikillisten ideoiden tuottamista sekä kehittää muiden kuuntelemista, rakenteen hahmottamista ja musiikillista muistia.

Säveltämiseen valmistavat harjoitukset

Improvisointiharjoitusten jälkeen voidaan jatkaa kohti säveltämistä valmistavia harjoituksia. Harjoitusten tekemistä auttaa rento ja luottavainen ilmapiiri, sekä aiheen ja käytettävissä olevan ajan rajaaminen.

  1. Hetken performanssi

    Harjoitusta varten kuorolaiset jaetaan sattumanvaraisesti noin 3–4 hengen pienryhmiin. Pienryhmien tehtävänä on luoda viidessätoista minuutissa performanssi yhdessä sovitusta aiheesta (esim. käsillä oleva vuodenaika). Kaikille ryhmille jaetaan lisäksi kolme sanaa (esim. jokin tunne, adjektiivi ja substantiivi), joiden tulee jollakin tavalla sisältyä teokseen. Sanat voivat liittyä tai olla liittymättä sovittuun aiheeseen. Teos voi pitää sisällään laulua, puhetta, muuta ääntä ja kehorytmejä. Lisäksi siinä voi olla myös muita elementtejä, kuten liikeimprovisaatiota tai koreografiaa. Lopuksi ryhmät esittävät performanssinsa toisilleen.

    Harjoituksen tavoitteena on lisätä luottamusta kuorolaisten välillä, laskea kynnystä luovan prosessin aloittamiseen sekä ravistella ajatusta siitä, mikä on hyvää tai huonoa taidetta.

  2. Biisipiiri

    Harjoituksessa luodaan yhteinen kappale, jossa on kolme osaa: alku, keskikohta ja loppu. Tässä harjoituksessa pyritään etsimään yhteistä sykettä ja harmoniaa sekä ottamaan impulsseja muilta laulajilta. Ohjaaja voi halutessaan antaa tietyn asteikon tai sävelet, joita teoksessa saa käyttää (esim. lyydinen moodi tai sävelet a-e-g-a). Tällainen rajaaminen voi auttaa kokemattomampia improvisoimaan.

    Harjoitus valmistaa hahmottamaan sykettä ja harmoniaa kehollisena, kollektiivisena kokemuksena.

  3. Luovuuden herättelyä

    Harjoitusta varten varataan tunti aikaa. Harjoituksen voi tehdä sävellystuokion yhteydessä tai itsenäisenä tehtävänä. Tuotosta ei ole pakko näyttää muille ryhmäläisille, mutta on aina hienoa päästä näkemään ja kuulemaan, millaisille poluille tehtävä on kunkin säveltäjän johdatellut.

    Hakeudu rauhalliseen paikkaan, jossa voit työskennellä häiriöttä. Sulje puhelin ja ota kellosta aikaa. Sammuta tietoisesti vaatimusten ja odotusten äänet päässäsi, ja anna tilaa läsnäololle.

    Valitse itseäsi sillä hetkellä puhutteleva tekniikka. Esim. tajunnanvirtateksti, runo, laulunsanat, melodia, sointukierto pianolla tai kitaralla, valokuva, liikesarja, maalaus.. Mitä tahansa luovaa mieleen juolahtaakaan! Varaa itsellesi tarvikkeet luovan työn tallentamiseen, esim. puhelimen sanelin, kynää ja paperia, kamera..

    Valitse otsikko. Otsikko voi olla itse keksitty tai jokin seuraavista:

Hiljaisuuden ääni

Metsän salaisuus

Kultainen hetki

Muisto menneestä kesästä

Voit vaihtaa otsikon työskentelyn päätteeksi, jos haluat. Tärkeintä on, että pääset vauhtiin, ja otsikko voi auttaa ns. tyhjän paperin syndroomaa vastaan.

Sitoudu valitsemaasi tekniikkaan ja otsikkoon. Lähde kuulostelemaan, mitä niiden pohjalta lähtee syntymään. Hyväksy jokainen idea, ja laita niistä jokainen muistiin. Vaihda aihetta ja/tai tekniikkaa vain, jos kohtaat pakottavan tarpeen.

Keskity rauhassa ja tutki, millaisia ajatuksia ja ideoita heräilee. Älä arvota tai tuomitse tekemääsi. Jatka, kunnes tunti on kulunut. Tunnin jälkeen keskeytä työsi. Projektista ei pidä saada valmista, ellei se satu annetussa ajassa valmistumaan. Hyväksy lopputulos sellaisenaan.

 
Previous
Previous

7. Mitkä ovat kollektiivisen kuorosävellysprojektin vaiheet?

Next
Next

9. Mitkä ovat musiikin rakennuspalikoita?