2. Kuka saa säveltää?

KÄSITYKSIÄ SÄVELTÄJYYDESTÄ

Säveltäminen on käsitetty perinteisesti ammattimaisena toimintana, jossa säveltäjä on laajan musiikillisen koulutuksen saanut henkilö. 1800-luvulla syntyneeseen romanttiseen säveltäjämyyttiin liittyy ajatus yksinäisestä ja armoitetusta nerosta, joka luo ainutlaatuisia, täydellisiä teoksia. Kyky säveltää on nähty lahjakkuutena, ei niinkään opeteltuna taitona, jossa kuka tahansa voi kehittyä.

Säveltäminen voidaan ymmärtää myös laajemmin luovana toimintana: musiikillisten ideoiden keksimisenä, ongelmanratkaisuna ja musiikillisten elementtien uudelleen järjestämisenä. Säveltämisen ei tarvitse merkitä vakavaa teoreettista puurtamista, vaan se voi olla myös uteliasta testailua, luovaa leikkiä ja oivaltavaa musiikillista keksintää.

MUSIIKKIKASVATUKSEN UUDET TUULET

Suomalaisessa musiikkikasvatuksessa oppijan oma luova tuottaminen on nähty arvokkaana 1970-luvulta lähtien. Luova toimijuus, sävellyttäminen ja musiikillinen keksintä nähdään tärkeiksi nykyisissä peruskoulun (POPS 2014) ja lukion (LOPS 2021) opetussuunnitelmissa. Uusien opetussuunnitelmien henki ohjaa opettajaa tukemaan oppijan mielikuvituksen ja luovan ajattelun kehittymistä, luovan prosessin ja keskeneräisyyden ymmärtämistä sekä omien musiikillisten ideoiden tuottamista.

Sävellyttäminen koetaan musiikkikasvattajien parissa kuitenkin edelleen haastavana, eivätkä opetussuunnitelmien jalot tavoitteet näy vielä riittävästi käytännön opetustyössä. Usein musiikkikasvattajilla ei ole koulutuksen kautta saatua riittävää pedagogista osaamista tai aiempaa omakohtaista kokemusta säveltämisestä, varsinkaan sen opettamisesta. Onkin hyvin ymmärrettävää, miksi sävellyttämistä vierastetaan.

SÄVELTÄJÄMYYTTIÄ RIKKOMASSA

Kollektiivisella kuorosäveltämisellä tarjotaan musiikin luomisen mahdollisuuksia myös niille nuorille ja aikuisille musiikinharrastajille, jotka eivät ole aiemmin päässeet kokeilemaan säveltämistä ja haluavat kehittyä säveltäjinä.

Kollektiivinen kuorosäveltäminen haastaa säveltäjyyteen liittyvää myyttiä. Kollektiiviseen kuorosäveltämiseen kuuluu pedagoginen ajatus siitä, että säveltäminen on luvallista kenelle tahansa.

Tarvitsemme ammattisäveltäjiä luomaan korkeatasoista musiikkia ja kehittämään suomalaista musiikkikenttää. Samanaikaisesti säveltäminen voi olla kenelle tahansa voimauttava projekti, harrastus tai elämäntapa. Ryhmässä tapahtuva säveltäminen voi tarjota yksilölle musiikillisten tietojen ja taitojen lisäksi hyvinvointia.

Kollektiiviseen kuorosäveltämiseen ei tarvita aikaisempia tietoja tai taitoja. Aiemmista sävellyskokemuksista ja teoreettisista taidoista on sävellysprosessiin osallistuvalle hyötyä. Yhteissäveltämisen kautta tapahtuu sekä suoraa että piilotettua oppimista. Yhdessä tekeminen, osallistuminen ja rohkea uteliaisuus ovat yhtä tärkeitä ellei tärkeämpiä arvoja kuin sävellysprojektin varsinainen lopputuote.